Voiton kaava

Otsikko saattaa aluksi johtaa hieman harhaan, joten oikaistaan heti. En käsittele tässä sitä, millä vierasjoukkue voitetaan kotikentällä enkä sitä, miten joukkueeseen luodaan voitontahto. Molemmat nämä ovat tärkeitä, oikeassa yhteydessä ja oikealla tavalla miellettyinä. Ehkä näistä myöhemmin lisää.

Blogini on ollut alkuvuoden kovin hiljainen. Tekemiseni ovat keskittyneet pieneen hengähdystaukoon viime syksyn kovan rutistuksen jälkeen, uuden toiminnanjohtajamme tukemiseen ja erityisesti kentän laidoilla käymisiin sekä palautekeskusteluihin. Kaikki ovat tärkeitä, ainakin itselleni, jotta osaan paremmin hahmottaa sen, mitä lajien katto-organisaatiolta edellytetään.

Yksi asia nousee palautteesta sekä omasta tuntumasta yli muiden ja se on pelaaminen. Olen alkuvuonna käynyt ringeten SM-sarjapeleissä, kaukalopallon naisten SM-turnauksessa ja Tie Huipulle -tapahtumassa katsomassa, miten yhteiset tapahtumamme koetaan. Vaikka tähän liittäisi ringeten maajoukkeiden johdon palautetilaisuuden, huomio keskittyy vahvasti pelaamiseen.

Pitää saada pelata. Pitää pelata tasavertaista vastustajaa vastaan, jotta on mahdollisuus kokea onnistumisen elämyksiä. Pitää pelata itseään parempaa vastaan, että voi kehittyä. Pitää pelata omassa porukassa, jotta päästään nauttimaan elämyksistä yhdessä ja vahvistamaan joukkuehenkeä. Pitää pelata samanhenkisten kanssa, mutta pitää olla mahdollisuus myös oppia ja kokea uutta. Pitää saada pelata. Ja pelaamisen avaintekijä on ilo.

Jos pelaaminen ei ole kivaa, puitteet tilanteeseen sopivasti järjestettyjä ja tunnelma yhteisöllisyyttä rakentava, jotain jää puuttumaan. Mutta pelaamista ei korvaa mikään muu. Eikä niitä lajiominaisuuksia, jotka antavat pelaamiselle kokonaisvaltaisen merkityksen. Ellette ole vielä kuunnelleet, kuunnelkaa Lahti Ringeten edustusjoukkueen pelaajien haastattelut Yleisradiosta. Wau!

Lajiemme tulevaisuuden kannalta on kuitenkin katsottava myös isompaa kuvaa. Mihin suuntaan haluamme mennä? Kehittyä, ylläpitää nykyisyyttä ja annetaanko mennä omalla painollaan ja katsotaan, mitä tapahtuu? Tämä on missä tahansa kilpailutilanteessa avainkysymys ja kilpailutilanne on myös lajeillamme koko ajan läsnä. Kilpailu harrastajista, kilpailu voimavaroista ja kilpailu puitteista. Kaikkiin näihin kytkeytyy myös kilpailu huomiosta ja sitä kautta myös hieman abstraktimmasta asiasta, arvostuksesta.

Pelaamisen jälkeen seuraava avainasia on vaikuttavuus. Rajallisilla voimavaroilla, mikä on tyypillistä kaikille pienille yhdistystoimijoille, ei voi yrittää kloonata isompien tekemisiä. Ei voi panostaa rahaa eikä työpanosta riskiratkaisuihin, vaan on rakennettava tekemiset realistiselle pohjalle. Ei voi tehdä näyttäviä julkisuuskampanjoita, vaan on hyödynnettavä sissimarkkinointia ja erottautumista. Kaikissa näissä näkökohdissa korostuu vaikuttavuus.

Vaikuttavuuden pohdinta muodostaa strategian ytimen. Vaikka tämä lähtökohta koskee samalla tavalla pientä seuraa kuin valtakunnallista liittoakin, sen merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä suuremmista voimavaroista on kysymys. Omalla liitollammekin resurssit ovat sen kokoiset, että vaikuttavuutta on pohdittava huolella. Ellei tiedä, mitä haluaa, saa sitä, mitä eteen tulee. Ellei tiedä mihin suuntaan on menossa, kaikki suunnat vaikuttavat oikeilta.

Selkeä havaintoni kaikista näkemistäni tapahtumista on se, että vaikuttavuutta ei ole pohdittu riittävästi. Huomio on kohdistunut itse tekemiseen, peleihin. Kiitos sosiaalisen median nuorten aktiivien, tapahtumiin on alkanut rakentua vaikuttavuuden kerrosta ja myös erottautumisen aihioita on näkyvissä. Alku on hyvä, mutta tästä on päästävä tilanteeseen, jossa näkyvimmät panostukset ovat strategialähtöisiä eli avaintapahtumien vaikuttavuus on sidottu kokonaistavoitteisiin ja tehtävät ratkaisut resurssitarpeineen on pohdittu huolella ennalta. Kun joku tapahtuma järjestetään tai toimintatapaa kehitetään, se perustuu siihen, mihin suuntaan kokonaisuutta ollaan viemässä.

Uuden vaikuttavuuden rakentaminen alkaa nyt ja asetan tälle muutaman tavoitteen. Ensi kauteen mennessä tulee laatia lajeille vaikuttavuuslähtöiset strategiat. Aiemmasta poiketen ne eivät voi olla listaus toiveista, vaan yhdistelmä avaintavoitteista ja voimavarojen suuntaamisen tärkeysjärjestyksestä. Ensi kauteen mennessä on haettava kehittämisen suuntalinjat voimanlähteestämme, lajiemme harrastajista ja heidän taustajoukoistaan. Ensi kauteen mennessä on etsittävä erottautumistekijät ja luotava niiden ympärille sellainen tarina, että se herättää ulkopuolisetkin. Ensi kauteen mennessä on löydettävä voiton kaava.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: