”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”

Otsikon teksti on kaiverrettu JK Paasikiven muistomerkkiin Helsingissä. Paasikivi käytti usein tätä ilmaisua johtaakseen sotien runteleman Suomen kohti parempaa tulevaisuutta. Haaste oli valtava, vaikeudet suunnattomia ja ristiriidat ratkaisemattomilta tuntuvia. Mutta tässä ollaan, yhtenä maailman menestyneimmistä kansakunnista.

Miksi tämä avaus. Olemme liittona valintojen edessä. Liiton syyskokous lähestyy ja se on valintojen tärkein paikka.

Johtuen erilaisista johtamiseen liittyvistä haasteista olemme hallituksena joutuneet kääntämään turboruuvin auki. Siitä huolimatta ei ole ollut mitenkään mahdollista saada aikaan sellaista pitemmän ajan linjavalintaa, joka voitaisiin tuoda syyskokouksen päätettäväksi. Mutta aika perusteellinen tilanteen arviointi on kyllä tehty. Tästä lähtee viittaus avaukseen.

Tilanteen arvioinnin tarkoituksena on koota tosiasiat ja vallitsevat käsitykset niistä sekä tehdä niiden perusteella johtopäätökset. Näitä on tehty runsaasti. Taustatöihin ovat osallistuneet hallituksen ohella sekä lajiryhmien edustajat että palkattu henkilöstö. Puheenjohtajana olen jakanut arviointitehtävät ja koonnut johtopäätökset. Johtopäätökset on jaettu osallistujille ja niitä on käytetty jatkotöiden pohjana. Pidän syntynyttä aineistoa erittäin hyödyllisenä ja niiden perusteella voi muodostaa hyvän kokonaiskuvan liiton ja lajiemme tilasta. Olen pidättäytynyt vastaamasta omiin kysymyksiini, jotta voin säilyttää hyväksyttävän puolueettomuuden johtopäätösten teossa.

Esitän syyskokouksen alla tämän tilanteen arvioinnin perusteena omat teemani vuodelle 2020 sekä visioni 2021-. Teemat 2020 ovat luonnollisesti linjassaan itse kokouksessa esitettävän toimintasuunnitelman kanssa, mutta visioni on tiivistelmä omista johtopäätöksistäni. Niiden muuntuminen todeksi on sitten hallituskäsittelyn ja liittokokouksen asiaa.

Mitä sitten on arvioitu? Ensiksi on tehty arvio nykytilasta. Siinä haettiin asioita, jotka nähdään samalla tavalla, eri tavalla ja joista ei ollut selvää kuvaa. Vahvin yksimielisyys vallitsi kolmessa asiassa: Harrastajamäärä on tärkein liiton menestyksen mittari, seuroissa on osaamista, jota liittotasolla pitäisi voida hyödyntää sekä lajiemme nykytila ei ole tyydyttävä. Toiseksi arvioitiin, mitä liittojohdolta odotetaan. Tärkeimpinä pidettiin lajien näkyvyyden lisäämistä, onnistunutta toiminnanjohtajarekrytointia ja sisäisen yhteistoiminnan kehittämistä.

Seuraavaksi tarkasteltiin erilaisia tulevaisuusskenaarioita, kaikkiaan viittä erilaista. Tällainen tarkastelu on välttämätöntä, ettei pidetä vallitsevaa tilaa ainoana oikeana. Tärkeimpinä arviointikriteereinä pidettiin kustannustehokkuutta, toiminnan fokuksen selkeyttä, vaikuttavuutta ulospäin sekä – luonnollisesti – tukea alue- ja seuratoiminnalle. Kaksi skenaariota katsottiin parhaimmiksi. Kumpikaan niistä ei vastannut nykytilaa. Tarkemmin sitten syyskokouksen alla.

Neljäntenä vaiheena arvioitiin muutoshalua ja -kykyä. Tämä on tärkeä asia, jotta ei yritetä liikaa eikä tyydytä liian vähään. Tulokset osoittavat, että suurimuotoiseen muutoshankkeeseen ei kannata ryhtyä. Siihen ei ole halua eikä kykyä millään toiminnan tasolla. Sen sijaan olennainen muutos, johon sisältyi kuvauksessa useisiin toimintatapoihin ja -muotoihin liittyviä hankkeita ja projekteja, sai suurimman kannatuksen. Tosin tällä kohden muutoksen painopisteen on oltava liittotasolla.

Viidenneksi määritettiin toiminnan painopistealueet, ensisijaisesti ensi vuotta ajatellen. Pohjana pidettiin päättyneen strategian 2015-2019 tavoitteita, joista valittiin tärkeimmät ja arvioitiin niiden toteuttamisen vaikeusastetta, onnistumisen todennäköisyyttä, resurssitarpeita ja aikataulua. Johtopäätökset ovat selkeitä. Perusasiat on saatava kuntoon ja harrastajamäärän kasvattamiseen on panostettava vahvasti. Mutta myös haasteita nousi esiin. Lajimme eivät ole toiminnaltaan kovinkaan samanlaisia ja toivotun muutoksen tekeminen arvioidaan paikoin hyvin haastavaksi. Jos tällaisiin – korkeamman riskin – hankkeisiin ryhdytään, niihin on oltava valmiina panostamaan olennaisesti nykytasoa enemmän. Tämä on valinnan paikka.

Näiden ohella on käsitelty valtionjohdon ja Olympiakomitean liikuntalinjauksia ja valtionapujärjestelmän muutospaineita. Pohdinnassa on ollut myös naisurheilun nousun heijastusvaikutukset, sosiaalisen median merkitys mielikuvien luomisessa ja yhteisvastuun korostuminen yhteiskunnassa laajemmin. Myös lajeistamme tehdyn erittäin hyödyllisen viestintätutkimuksen (Laura Kontto ja Pia Koskinen, 2018, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/150586/Kontto_Laura_Koskinen_Pia.pdf?sequence=1&isAllowed=y keskeisiä johtopäätöksiä on otettu huomioon. Taannoinen seurojen antama asiakaspalaute on myös katsottu.

Syyskokoukselle on tehty myös jäsenaloite. Aloitteessa halutaan kokoukselle esiteltävän lajiemme seitsemän vuoden takaisen yhdistymisen tavoitteet sekä vertaamaan niitä toteumaan. Tämä arvio on käynnissä ja valmistuu lähiviikkoina.

Reiluun kahteen kuukauteen ei ole saatu mahdutettua enempää, kun juoksevatkin asiat on ollut pakko hoitaa, vielä ilman vakituista toiminnanjohtajaa. On annettava täysi tunnustus hallituksen jäsenille ja toimiston henkilöstölle siitä, että tällaisessa tilanteessa on kyetty hoitamaan sekä välttämättömät asiat että osallistumaan tähän aika laajaan ja monipolviseen tilanteen arviointiin. Suurkiitokset tästä. Toivon, että annettu panos osoittautuu hyödylliseksi ja osaamme löytää niihin tukeutuen oikeat suuntalinjat liiton ja lajiemme kehittämiselle. Mitä viisauteen tulee, olemme vasta alussa, mutta hyvässä sellaisessa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: